We'll never ask for payment, passwords, or personal info you don't choose to share. Stay alert.

Jurisdictional Reporting in

Select your country to see how to take your case to the local authorities. If yours isn't listed yet, let us know.

Näin teet rikosilmoituksen kryptohuijauksesta Suomessa

Jos sinua on huijattu kryptovaluutalla, tee kaksi asiaa samana päivänä: tee rikosilmoitus poliisille ja vie vastaanottajaosoitteet julkiseen rekisteriin.

Rikosilmoitus käynnistää esitutkinnan. Julkinen merkintä vaikuttaa heti — osoite näkyy pörssien compliance-tiimeille, tutkijoille ja seuraavalle, joka on juuri siirtämässä varoja.

Ensimmäiset tunnit painavat enemmän kuin mikään muu. Mitä aiemmin osoitteet ja TXID:t on dokumentoitu, sitä suurempi mahdollisuus on, että pörssi jäädyttää varat ennen kuin ne pilkotaan ja siirretään eteenpäin.

Tärkeimmät kohdat

  • Tekemäsi ilmoitus ja kirjattu rikosilmoitus eivät ole automaattisesti sama asia. Esitutkintalaki velvoittaa poliisin kirjaamaan ilmoituksen viipymättä — mutta säätää myös, että olennaisesti puutteellista ilmoitusta ei kirjata rikosilmoituksena, jos et täydennä sitä pyydettäessä. Aineisto ei ole muodollisuus. Se ratkaisee.
  • Vaadi kirjallinen vahvistus. Asianomistajalla on lakiin perustuva oikeus saada tekemästään rikosilmoituksesta kirjallinen vahvistus asian perustiedoilla. Ota se talteen — pankki ja pörssi kysyvät sitä.
  • Rikosilmoitus ja vihje ovat eri asioita. Vihje antaa poliisille tiedon. Rikosilmoitus tekee sinusta asianomistajan. Jos teit vain vihjeen, et tehnyt rikosilmoitusta.
  • Rikosilmoitus tehdään poliisille — poliisiasemalla tai poliisin sähköisessä asioinnissa, joka ottaa niitä vastaan yksityishenkilöiltä ja edellyttää tunnistautumista.
  • Sähköinen rikosilmoitus on suljettuna klo 22.45–06.00. Poliisi ilmoittaa sen itse asiointipalvelussaan. Huomaatko asian yöllä? Kirjoita aineisto valmiiksi ja lähetä aamulla — tai mene poliisiasemalle.
  • Poliisin neuvontapalvelu on 0295 419 800, arkisin klo 8–16.15. Numero 112 on vain kiireellisiä hätätilanteita varten.
  • Poliisin kirjaama rikosnimike on petos, ei "huijaus". Finanssivalvonta käyttää muodosta nimeä sijoitushuijaus. Kerro tapaus molemmilla sanoilla.
  • Soita heti pankkien sulkupalveluun, 020 333, ja omaan pankkiisi. Sulkupalvelu on auki vuorokauden ympäri.
  • Kryptovarasijoituksille ei ole olemassa mitään korvausrahastoa. Finanssivalvonnan oma muotoilu, ja se kannattaa lukea ennen kuin toivoo liikaa.
  • Varo jatkohuijausta — Finanssivalvonnan termi sille, mitä tapahtuu muutama viikko huijauksen jälkeen.

Mitä teet ensimmäisten tuntien aikana

Lopeta rahan siirtäminen. Useimmat tekevät vielä yhden siirron, koska joku sanoo, että ennen nostoa on maksettava vero, palkkio tai "tilin vapautus". Ne rahat eivät tule takaisin.

Sen jälkeen tässä järjestyksessä:

  1. Soita sulkupalveluun (020 333, auki 24/7) ja omaan pankkiisi. Pyydä sulkemaan maksuväline heti, jos epäilet sen joutuneen väärin käsiin, ja selvitä, onko oikeudettoman maksutapahtuman peruuttaminen vielä mahdollista. Tee tarvittaessa kirjallinen reklamaatio — sinulla on oikeus saada siihen kirjallinen vastaus.
  2. Katkaise etäyhteys. Jos asensit ohjeiden mukaan AnyDeskin, TeamViewerin tai vastaavan, oleta että vastapuolella on ollut pääsy laitteeseesi. Vaihda salasanat toiselta laitteelta.
  3. Kopioi vastaanottajaosoitteet ja jokaisen siirron tapahtumatunniste eli TXID. Ne löytyvät lompakkosi tai pörssin tapahtumahistoriasta. Tämä on koko rikosilmoituksen tärkein tieto.
  4. Kuvakaappaa kaikki ennen kuin se katoaa. Koko keskustelu, sinuun yhteyttä ottanut profiili, alustan sivut, näkymä jossa väitetyt tuotot näkyivät. Nämä sivustot suljetaan päivissä.
  5. Tee rikosilmoitus ja ilmoita asiasta sille pörssille, jolta lähetit varat, jotta se voi merkitä vastaanottajaosoitteen.

Minne ilmoitus tehdään

Poliisi — rikosilmoitus

Rikosilmoituksen voi tehdä poliisiasemalla ja poliisin sähköisessä asioinnissa, jonka yksityishenkilöiden valikossa on kohta Rikosasiat — Tee rikosilmoitus. Käyttö alkaa kirjautumisella.

Kaksi asiaa kannattaa tietää kanavasta ennen kuin luotat siihen tänä iltana. Poliisi huomauttaa itse, että sähköistä rikosilmoitusta ei ole tarkoitettu kiireellisille ilmoituksille. Ja palvelu ilmoittaa suoraan: rikosilmoitus on poissa käytöstä klo 22.45–06.00.

Huijauksen huomaa harvoin virka-aikaan. Jos kello on kaksi yöllä, käytä se aika aineiston kokoamiseen ja lähetä ilmoitus heti kun palvelu avautuu. Poliisiasema on aina vaihtoehto. Ahvenanmaalla tapahtuneesta ei voi ilmoittaa tämän verkkopalvelun kautta lainkaan; se menee Ahvenanmaan poliisiviranomaiselle.

Liitä mukaan kaikki aineisto. Rikosilmoitus, jossa sanotaan vain "minua huijattiin netissä", ei kanna esitutkintaa. Osoitteet ja TXID:t ratkaisevat.

Kirjoita tapahtumat auki siinä järjestyksessä kuin ne tapahtuivat, ja liitä jokaiseen maksuun päivämäärä, summa ja vastaanottajaosoite. Se kuulostaa pikkutarkalta tilanteessa, jossa mikään ei tunnu pikkutarkalta, mutta juuri se erottaa ilmoituksen, jota voi tutkia, siitä jota ei voi. Jos huijaus alkoi deittisovelluksesta tai työtarjouksesta, kerro se — alkutapa on usein se, mikä yhdistää saman kokonaisuuden useaan uhriin.

Ilmoitus ei ole vielä rikosilmoitus — tämä on Suomen kohta, joka kannattaa tietää

Esitutkintalain 3 luvun 1 § sanoo kaksi asiaa, ja ne kannattaa lukea yhdessä.

Ensimmäinen: kun esitutkintaviranomaiselle ilmoitetaan rikos tai tapahtuma, jota ilmoittaja epäilee rikokseksi, viranomaisen on viipymättä kirjattava ilmoitus. Poliisi ei saa vain kuunnella ja jättää asian siihen.

Toinen: jos ilmoitus on epäselvä tai puutteellinen, ilmoituksen tekijää on kehotettava täsmentämään tai täydentämään sitä — ja ilmoitusta ei kirjata rikosilmoituksena, jos kehotusta ei noudateta ja ilmoitus on olennaisesti puutteellinen, tai jos on ilmeistä ettei rikosta ole tehty. Kirjaamatta jättämisestä tehdään tarvittaessa päätös.

Tässä on koko sivun opetus yhdessä lauseessa. Sinun tekemäsi ilmoitus ja kirjattu rikosilmoitus ovat eri asioita, ja välissä on aineiston täydellisyys. Osoitteet, TXID:t ja aikajana eivät ole kohteliaisuutta poliisia kohtaan — ne ovat se, mikä tekee ilmoituksesta kirjattavan.

Samaa vahvistaa toinen kohta samassa pykälässä: samaa rikoskokonaisuutta koskevat ilmoitukset voidaan käsitellä yhdellä rikosilmoituksella. Juuri siksi pienen summan ilmoittaminen kannattaa — tapauksesi voi olla se osa, joka liittää kokonaisuuden yhteen.

Ja yksi konkreettinen oikeus, jota harva osaa vaatia: asianomistajalle on annettava tekemästään rikosilmoituksesta kirjallinen vahvistus, joka sisältää asian perustiedot ja jonka saa lähettää ilmoittamaasi osoitteeseen. Pyydä se ja säilytä se.

Rikosilmoitus vai vihje

Poliisilla on nimettömiä vihjekanavia, ja ne ovat hyödyllisiä. Ne eivät kuitenkaan ole rikosilmoitus, eivätkä ne tee sinusta asianomistajaa.

Rikosilmoitusta ei yleensä voi tehdä nimettömänä: henkilöllisyytesi kirjataan. Asianosaisjulkisuudesta kannattaa tietää, mitä laissa tarkalleen sanotaan, koska aihe herättää turhaa pelkoa suuntaan ja toiseen. Asianosaisella on esitutkinnan aloittamisen jälkeen oikeus saada tieto esitutkintaan johtaneista seikoista ja siitä esitutkinta-aineistosta, joka voi vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Tuota oikeutta ei kuitenkaan ole ennen tutkinnan lopettamista, jos tietojen antamisesta on haittaa asian selvittämiselle, eikä silloin kun tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Eli: ei avoin ikkuna, eikä suljettu ovi. Jos pelkäät oman turvallisuutesi puolesta, keskustele siitä poliisin kanssa ennen ilmoituksen tekemistä. Se on eri asia kuin tyytyä vihjeeseen ja luulla asian olevan hoidettu.

Kyberturvallisuuskeskus — lisäkanava, ei korvaava

Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle voi ilmoittaa itseensä kohdistuneesta tietoturvaloukkauksesta, kuten tietojen kalastelusta. Yksityishenkilölle ilmoitus on maksuton, ja myös nimettömän vihjeen voi jättää.

Tämä kannattaa, jos huijaukseen liittyi verkkopankkitunnusten kalastelu tai valesivusto. Se ei korvaa rikosilmoitusta eikä käynnistä esitutkintaa, mutta auttaa havaitsemaan laajoja kampanjoita.

Mitä aineistoa kokoat

  • Vastaanottajaosoitteet, joihin lähetit kryptovaluuttaa
  • Jokaisen siirron TXID päivämäärän ja kellonajan kanssa
  • Tiliotteet ja maksukvitit jokaisesta vaiheesta
  • Kuvakaappaukset koko keskustelusta, rajaamattomina
  • Alustan tai mainoksen tarkka verkko-osoite
  • Kvitit kryptovaluutan ostosta
  • Nimet, puhelinnumerot ja sähköpostit, joilla sinuun otettiin yhteyttä
  • Kirjallinen aikajana: ensimmäinen yhteydenotto, jokainen maksu, viimeinen

Tarkista ennen kuin maksat — Finanssivalvonnan varoituslistat

Finanssivalvonnan Rekisterit-osiossa on viisi varoituslistaa: luvattomat palveluntarjoajat, esitevelvollisuus, vakuutusedustuksen kiellot, ulkomaisten valvontaviranomaisten varoitukset ja valvottavilta tulleet varoitukset.

Samalta sivustolta tarkistat myös, onko palveluntarjoajalla toimilupa Suomessa tai onko se notifioinut palvelunsa Suomeen ETA-valtiosta. Sijoituspalveluja saa Suomessa tarjota vain toimiluvan saanut tai notifioinut yhtiö.

Yksi tarkistus jää useimmilta tekemättä: katso, onko listalla varoitus juuri kyseisen yhtiön kloonista eli valesivustosta. Huijarit rakentavat kopioita luotettavien toimijoiden sivuista, ja silloin nimi tuntuu tarkistuksessa oikealta. Mene aina palveluntarjoajan sivuille virallisen osoitteen kautta, älä sosiaalisen median tai sähköpostin linkin kautta.

Finanssivalvonta muistuttaa myös siitä, mitä lista ei ole: merkit on tärkeää tunnistaa, vaikka yritys ei olisi varoituslistoilla. Ne merkit ovat Finanssivalvonnan omassa luettelossa hyvin arkisia:

  • Toimilupaa ei ole, tai todistus siitä on väärennetty
  • Yhteydenotto tulee yllättäen tuntemattomalta taholta, usein ulkomailta
  • Sijoituspäätöstä kiirehditään, ja tarjous on voimassa vain lyhyen aikaa
  • Tarjous on eksklusiivinen: "vain sinulle", "rajoitettu erä"
  • Sijoittajalta pyydetään lisää rahaa erinäisillä verukkeilla
  • Sivustolla ei ole kenenkään yhteystietoja, ja kielivalikko on Google-kääntäjän valikko

Jälkimmäinen on hyvä yksityiskohta. Aito suomalainen palveluntarjoaja ei ole yhtäkkiä saatavilla neljälläkymmenellä kielellä.

Miksi Finanssivalvonta ei ole ilmoituksen paikka

Finanssivalvonta valvoo toimiluvan saaneita finanssialan toimijoita ja julkaisee varoituksia. Se sanoo itse suoraan, mitä se ei tee: «Emme käsittele tai ratkaise Finanssivalvonnassa vastuunjakoa asiakkaan ja pankin tai muiden finanssipalveluiden tarjoajien välille syntyneestä vahingosta yksittäisissä huijaustilanteissa.» Sen oma ohje huijatuksi tulleelle on tehdä rikosilmoitus poliisille, ja huijausten saattaminen poliisin tietoon hyödyttää myös niiden ehkäisemistä.

Varoituslistojen sivu ohjaa samaan suuntaan: petosrikoksista voi lukea tarkemmin poliisin sivulta.

Tee siis molemmat. Ei siinä uskossa, että toinen olisi toinen.

Saanko rahani takaisin?

Joskus. Selvästi harvemmin kuin mainonta antaa ymmärtää.

Kaikki riippuu yhdestä kysymyksestä: ehtivätkö varat rahanpesusääntelyn piirissä olevaan palveluun — keskitettyyn pörssiin, maksupalveluntarjoajaan — ennen kuin ne pilkotaan ja siirretään eteenpäin? Jos ehtivät ja rikosilmoitus on tehty, on olemassa reitti. Jos varat kulkevat sekoituspalvelujen läpi tai siirtyvät ketjuihin, joissa yhteistyöhalu on vähäistä, reitti kapenee rajusti.

Yksi rakenteellinen asia kannattaa tietää. Finanssivalvonnan mukaan kryptovarasijoitusten suojaamista varten ei ole olemassa minkäänlaista korvausrahastoa, eikä kryptovarojen siirtämiseen liity tavallisia varainsiirtoja vastaavaa kuluttajansuojaa. Mitään takaisinmaksujärjestelmää ei siis ole taustalla. Se mitä on, on esitutkinta ja pörssin oma jäädytys.

Kukaan ei voi antaa sinulle vakavasti otettavaa prosenttilukua. Se joka antaa sen puhelimessa, yhtäkään tapahtumaa näkemättä, myy sinulle jotain.

Varo jatkohuijauksia

Finanssivalvonnan sanamuoto on tarkka ja kannattaa lukea sellaisena: huijauksen uhriksi joutunut saa usein pian huijauksen paljastumisen jälkeen yhteydenoton, jossa luvataan auttaa menetettyjen varojen takaisin saamisessa.

Yhteydenottaja voi esittäytyä viranomaisen, pankin tai lakitoimiston edustajana. Apu edellyttää yleensä etukäteismaksua tai tunnistautumista pankkitunnuksilla, ja johtaa uuteen huijaukseen ja uusiin menetyksiin.

Tunnusmerkit eivät muutu:

  • Yhteydenotto tulee heiltä, ei sinulta
  • Rahaa pyydetään ennen kuin mitään on tehty
  • Lopputulos taataan
  • Väitetään sisäpiirin kontakteja

Rikosilmoituksen tekeminen on maksutonta, eikä yksikään viranomainen pyydä ennakkomaksua palauttaakseen rahojasi. Pankki, poliisi tai muu viranomainen ei myöskään pyydä pankkitunnuksia tai maksukortin tietoja puhelimessa, sähköpostilla tai tekstiviestillä.

Miksi viedä osoite julkiseen rekisteriin

Esitutkinta edistyy prosessin tahdissa. Julkinen merkintä vaikuttaa samana päivänä.

Kun ilmoitat osoitteen, TXID:n ja verkkosivun Chainabuseen, merkintä on luettavissa pörssien compliance-tiimeille, tutkijoille ja kenelle tahansa, joka hakee sitä osoitetta ennen siirtoa. Chainabuse on maksuton ja kokoaa samaa osoitetta koskevat ilmoitukset yhteen — yksittäisistä tapauksista tulee näkyvä kuvio.

Usein se joka säästyy ei ole ilmoituksen tekijä, vaan se joka hakee kaksi viikkoa myöhemmin ja löytää varoituksen.

Usein kysytyt kysymykset

1. Minne teen rikosilmoituksen kryptohuijauksesta Suomessa?

Poliisille. Rikosilmoituksen voi tehdä poliisiasemalla tai poliisin sähköisessä asioinnissa, kohdasta «Tee rikosilmoitus». Sähköinen kanava on suljettuna klo 22.45–06.00. Neuvoja saa poliisin neuvontapalvelusta numerosta 0295 419 800 arkisin klo 8–16.15; 112 on vain kiireellisiä hätätilanteita varten.

2. Onko vihje poliisille sama asia kuin rikosilmoitus?

Ei. Vihje antaa poliisille tiedon, mutta rikosilmoitus tekee sinusta asianomistajan. Jos teit vain vihjeen, et tehnyt rikosilmoitusta. Rikosilmoitusta ei yleensä voi tehdä nimettömänä: henkilöllisyytesi kirjataan.

3. Kirjataanko jokainen ilmoitus rikosilmoituksena?

Ei automaattisesti. Esitutkintalain mukaan poliisin on kirjattava ilmoitus viipymättä, mutta olennaisesti puutteellista ilmoitusta ei kirjata rikosilmoituksena, jos et täydennä sitä pyydettäessä — eikä silloin, jos on ilmeistä ettei rikosta ole tehty. Siksi osoitteet, TXID:t ja aikajana ratkaisevat. Asianomistajalla on oikeus saada tekemästään rikosilmoituksesta kirjallinen vahvistus.

4. Auttaako Finanssivalvonta saamaan rahat takaisin?

Ei. Finanssivalvonta valvoo toimiluvan saaneita toimijoita ja julkaisee varoituslistoja, mutta ei tutki yksittäisiä huijaustapauksia eikä palauta varoja. Sen oma ohje on tehdä rikosilmoitus poliisille.

5. Mihin soitan ensin, jos siirto on juuri tehty?

Pankkien sulkupalveluun numeroon 020 333, joka on auki vuorokauden ympäri, ja omaan pankkiisi. Pyydä sulkemaan maksuväline ja selvitä, onko peruuttaminen vielä mahdollista.

6. Onko kryptosijoituksilla mitään korvausrahastoa?

Ei. Finanssivalvonnan mukaan kryptovarasijoitusten suojaamista varten ei ole olemassa minkäänlaista korvausrahastoa, eikä kryptovarojen siirtämiseen liity tavallisia varainsiirtoja vastaavaa kuluttajansuojaa.

7. Korvaako ilmoitus Chainabuseen rikosilmoituksen?

Ei, tee molemmat. Rikosilmoitus käynnistää esitutkinnan Suomessa. Ilmoitus Chainabuseen tekee osoitteen heti näkyväksi pörsseille ja tutkijoille kaikissa maissa.

Ilmoita lompakko-osoite Chainabuseen — maksutonta, ja vie minuutteja.

Backed By
TRM logoSolana logoCircle logoOpensea logoAave logoBinance logoCivic logoHedera logoRasomwhe.re logo
Backed By
TRM logoSolana logoCircle logoOpensea logoAave logoBinance logoCivic logoHedera logoRasomwhe.re logo